Luovu pimeän vihaamisesta

Näin vuoden pimetessä blogit, apteekkien näyteikkunat sekä lehdet täyttyvät artikkeleista ja vinkeistä, joiden avulla voit selättää kaamosmasennuksen. Monelle meistä talvi on hyvin raskasta aikaa pimeyden takia ja on täysin luonnollista, että päivien lyhetessä ja auringon valon vähetessä moni kokee väsymystä, velttoutta sekä alakuloisuutta. En usko, että kukaan nauttii noista oireista ja monet tekevätkin parhaansa pysyäkseen virkeinä ja aktiivisina. Useille ratkaisu on matkustaa aurinkoiseen, lämpimään kohteeseen, mutta osalle tämä ei ole vaihtoehto budjetin tai lomapäivien puutteen vuoksi.

Onneksi talviväsymyksestä pystyy selviämään kepeästi myös ilman arvokkaita etelänmatkoja, pysymällä kotinurkilla. Olen itse selättänyt oman talvivelttouden ja alakuloisuuden jo muutaman talven parilla helpolla konstilla, joilla olen saanut myös valoisaan aikaan ihan uuttaa potkua. 

Kuten mainitsin alussa, blogit ovat täynnä hyviä vinkkejä talven pimeydessä pärjäämiseen, ja niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tarpeeksi paljon unta, reipasta liikuntaa ja terveellistä ravintoa ei voi koskaan alleviivata tarpeeksi jaksamisen kannalta. Nämä perusasiat kannattaakin olla kunnossa ihan vuoden ympäri. Myös kirkasvalolamput tuovat monille hyvää lisäpotkua pimeän aikaan, mutta itselleni lampun ääressä istumiseen ei ole vielä aamuisin löytynyt aikaa ja motivaatiota. Hyvä kirkasvalolamppu voi myös olla jollekin yli budjetin ja siksi haluan jakaa teille nämä vinkit, joihin kaikilla on varaa, sillä ne ovat täysin ilmaisia, eivätkä vie sinulta kallisarvoista aikaasi.

1.Luovu pimeän vihaamisesta

Käytämme todella paljon aikaamme voivottelemalla pimeyttä ja kuinka se tekee meille pahaa. Keskitämme ajatuksemme tuohon yhteen asiaan niin tiukasti, ettei ole mikään ihme, että ajatuksemme vellovat pimeyden inhoamisessa ja uuvuttavat meidät tyystin.

Olen itse toipuva pimeiden kelien vihaaja ja tiedän, miten inhottavalta pimeässä oleminen tuntuu, etenkin kun tekee pitkää päivää, eikä töiden jälkeen ehdi välttämättä nähdä ystäviä juuri silloin kuin haluaisi. Omat ajatukseni olivat aiemmin todella väsyneitä ja muistan, kuinka automaattinen vastaukseni kuulumisten kysymiseen on ollut: ”Tää pimeys väsyttää ihan hirveesti.” tai ”Muuten ihan jees, mutta on niin harmaata, etten jaksa tehdä mitään.”. Kuulostaako tämä tutulta? Onko tämä myös sinun automaatiosi tai tiedätkö jonkun, joka vastaa aina näin?

Tarpeeksi monta vuotta voivoteltuani tajusin kuitenkin, ettei se pimeys ja harmaus minua oikeasti väsytä, vaan ajatukseni niistä. Minulla oli niin monta ikävää ajatusta talvesta, että negatiivisesta ajattelusta oli tullut minulle automaatio. Ei todellakaan ollut mikään ihme, että olin alakuloinen talvisin, sillä ajatukseni olivat täynnä pelkkää negatiivista höttöä. Kun huomasin tämän toistuvan mallin mielessäni, mietin miten voisin pysäyttää sen tai kääntää sen ympäri, niin että se palvelisi minua pikemminkin kuin imisi viimeisetkin voimani työpäivän jälkeen.

Minua on auttanut kaksi tapaa. Ensimmäinen on miettiä, mitä hyvää talvessa, harmaudessa, kylmyydessä ja pimeydessä on? Tämä on melko yksinkertaista ja nopeaa, sillä kaikessa on jotain hyvää. Harmaus saa minut arvostamaan kirkkaita aurinkoisia kelejä enemmän, kylmyys tuo mukanaan raikasta hengitysilmaa, pimeydestä voi tehdä tunnelmallista ja pienet valot näyttävät kauniilta, ja talvi saa lapset ja eläimet riemuitsemaan ulkona. Jollekin talvi tuo myös businessmahdollisuuksia ja toisille se on ainut vuodenaika harrastaa lempilajia ulkotiloissa. Jos jäät kuitenkin tuijottelemaan tässä ainoastaan omaa napaasi, sinulta saattaa mennä ohi paljon mahdollisuuksia iloita toisten puolesta.

A negative mind will never give you a positive life.

Toinen, ehkä hieman ”diipimpi” tapa on kysyä itseltäni: ”Onko se totta?” Aina kun huomaan, että mielessäni on negatiivinen ajatus talveen liittyen, kysyn itseltäni, onko se totta ja saan omat ajatukseni kiinni negatiivisesta työstä. Esimerkiksi, kun mieleeni tulee ajatus: ”Pimeys on uuvuttavaa.”, kysyn itseltäni, onko se totta. Vastaus tähän kysymykseen on ei, koska tiedän, että minua uuvuttavat omat ajatukseni pimeydestä, eivätkä itse pimeys. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin enemmän tai vähemmän pimeydestä, mutta en ainakaan syytä sitä siitä, mitä teen itselleni, eli ikävistä ajatuksistani. Tämän kysymyksen inspiraationa on The Work of Byron Katie sekä Loving What Is -kirja, jonka luin reilu vuosi sitten ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat lopettaa oman pään sisäisen sotansa.

2. Muista, että valoa on edelleen

Mielemme keskittyy yleensä siihen, mitä on paljon. Pimeinä ja harmaina päivinä, huomio menee helposti pimeyteen ja harmauteen. Lappia lukuunottamatta, Suomessa on päiväsaikaan edelleen valoa ja valoa on myös siellä, missä on pimeää. Vaikkei sinulla olisi kirkasvalolamppua, löydät aivan varmasti jonkin valonlähteen jostain. Ikkunoista hohtavat valot sekä katulamput valaiset katuja, kynttilän voi sytyttää ruokapöytään aamupalallakin ja, jos sinulla ei ole muita valonlähteitä, voit tuijottaa tätä blogia ja muistaa, että myös tämä näyttö toimii valonlähteenä. Valoa tulee myös lisää, kun reilun viikon jälkeen päivät alkavat taas pidentymään.

Kuinka auttaa muita päästämään irti pimeä inhoamisesta? Ole esimerkkinä muille. Jätä väliin säästä voivotteleminen, kun sinulta kysytään kuulumisia ja auta ystäviäsi näkemään pimeyden hyvät puolet.

Valoisaa joulukuun puoliväliä!

<3 Laura

Photo by Marek Szturc on Unsplash