Kuka hyväksyy minut?

Kuka hyväksyy minut

Jokin aika sitten päädyimme keskustelemaan ystäväni kanssa hyväksytyksi tulemisesta. Olen myös itse paininut saman asian kanssa ja lähdin miettimään asiaa syvemmin.

Ystäväni oli tilanteessa, jossa hän haki hyväksyntää omille mielipiteilleen sekä innostukselleen asiassa, josta hän koki suurta iloa. Jotkut hänen ympärillään olevista ystävistä eivät kuitenkaan ymmärtäneet ystäväni innostusta ja pitivät asiaa merkityksettömänä ja tylsänä. Tämän johdosta ystäväni koki, että hänen oli perusteltava innostuksensa kaikille, jotta muutkin ymmärtäisivät hänen kannattamansa asian hienouden, ja hän saisi ystäviltään ymmärrystä ja hyväksyntää. Perusteleminen johti kuitenkin vain ristiriitaisten mielipiteiden esille tuomiseen sekä ystäväni turhautumiseen. Kun keskustelimme tilanteen jälkeen ystäväni kanssa kahdestaan, hänellä oli olo, ettei häntä hyväksytty joukkoon poikkeavan mielipiteensä takia, vaikka kukaan ei ollut missään vaiheessa ilmaissut hänelle mitään sen kaltaista.

Tämä tilanne on hyvin arkipäiväinen esimerkki siitä, miten etsimme hyväksyntää mielipiteillemme, teoillemme tai itsellemme muiden ihmisten sanoista ja kun emme saa sitä, loukkaannumme, turhaudumme tai tulemme surulliseksi. Tämä on hyvin luonnollista ja jokainen meistä on varmasti kokenut tällaisia hetkiä jollain tapaa elämässään. Voisiko hyväksynnän hakemisesta ulkopuolelta päästä kuitenkin eroon? Minä uskon, että voi.

Alla on pari ajatus siitä, miten voit tuntea itsesi hyväksytyksi muiden sanoista ja teoista riippumatta.

1. Miten päätät suhtautua asioihin?

Mitä on tapahtunut, kun tunnet olosi hyväksytyksi? Toinen henkilö yhtyy mielipiteeseesi, saat palkinnon hyvästä työstä, kumppanisi osoittaa sinulle rakkautta, vanhempasi kertoo olevansa ylpeä sinusta, sinut pyydetään mukaan juhliin tai saat osaksesi kiinnostusta ja sinun ajatuksia kysytään. Tällaiset tapahtumat saavat meidän tuntemaan itsemme hyväksi.

Voiko pelkkä ulkopuolelta tullut merkki kuitenkaan vielä tuottaa hyväksynnän tunteen?

Asiat eivät tee meitä onnettomaksi, vaan tapamme suhtautua niihin.
— Epiktetos
Laura Kankaanpää-blogi1.jpg

Jos tämä lause on totta, eikö silloin se ole oma suhtautumisemme tapahtuneeseen, joka tuottaa meille hyvän olon eikä se, mitä on juuri tapahtunut? Tällöin hyväksynnän merkki jonka olemme saaneet ympäristöstämme, ei ole se merkityksellisyyden tunteen luoja, vaan suhtautumisemme siihen merkkiin.

2. Hyväksy itse

Kuulen jo monta lukijaa ajattelemassa ”helpommin sanottu kuin tehty”. Itsensä hyväksyminen voi tuntua siltä aluksi, mutta kun päästät tuosta ajatuksesta irti, mitä jää? Jokaisessa meissä on paljon sellaisia asioita, jotka voimme hyväksyä. Voimme myös päättää olla hyväksymättä asioita, mutta miksi ihmeessä tekisimme niin? Nämä asiat ovat jo olemassa, eikä niiden kieltäminen auta sinua millään tavalla ja vastavirtaan uiminen saa sinut vain uupumaan.

Hyväksyminen on helppo aloittaa hyväksymällä se tosi asia, että asiat ovat nyt juuri tällä tavalla kuin ne ovat. Kun havaitset ympäristöäsi, voit nähdä tai kuulla asioita. Ne ovat siellä, hyväksy ne. Kun olet hyväksynyt tämän hetken ja tilanteen olemassa olon, voit siirtyä itseesi. Hyväksy se, että tässä hetkessä tai tilanteessa olen juuri sellainen kuin olet juuri nyt. Et ole koskaan täysin sama ihminen kuin aiemmin, koska kasvamme ja kehitymme jokainen hetki. Voit siis ainakin hyväksyä sen, että muutut koko ajan.

Jos ajattelet, että pystyt hyväksymään ihmiset ympärilläsi sellaisina kuin he ovat, voit hyväksyä myös itsesi. Kukaan meistä ei ole sen erikoisempi tai tärkeämpi kuin toinen.

Ota hetki aikaa itsellesi ja mieti, miten hyvältä tuntuu, kun voit hyväksyä tämänkin hetken nyt. Sinun ei tarvitse pinnistellä sen eteen, sillä se on juuri niin kuin se nyt on.

<3 Laura